todellakin tarpeen – käytännössä joka päivä joku sanoo minulle jotain, jota en ymmärrä. Koirun kanssa lenkkeillessä tulee vastaan ihmisiä, jotka kyselevät rotua tai juttelevat muuten. Joka ruokakaupalla tuntuu olevan omat keräilytarransa tai mitkä milloinkin, joista kieltäytyä. Naapurit juttelevat satunnaisesti jotain, varsinkin hississä… Ja niin edelleen. TV:n tekstitystä olen alkanut ymmärtää aika hyvin, mutta puhuttu kieli on yleensä paljon värikkäämpää :-)

Toinen, joka olisi tarpeen, olisi chipknip. Ilman sitä täällä ei voi monessakaan paikassa pysäköidä autoa (kolikoilla maksamista ei juuri tunneta). Myöskään Visa tai debit-kortit eivät käy läheskään joka kaupassa – joissain paikoissa (esimerkiksi joillakin kuntosaleilla) ei voi maksaa myöskään käteisellä. Sain toissapäivänä viimein pankkikortin, mutta koska tilillä ei ole rahaa, eipä kortin chipknipistä heti ole hyötyä…

Pankkikortista muuten: kortti pitää vastaanottamisen jälkeen aktivoida jossakin pankin konttorissa olevalla automaatilla – käydä siis kortin ja aiemmin saapuneen pin-koodin kanssa pankissa. Ja se, minkä luin vasta kortin mukana tulleista papereista, jäi ihmetyttämään: eikö todellakaan kortilla voi nostaa rahaa muualta kuin juuri sen pankin tunnuksella merkityistä automaateista? En ole nähnyt täällä yhtään sellaista.

Noh, asia selviää vielä :-)

Kävin tänään lääkärissä ensimmäistä kertaa. Täkäläisen järjestelmän mukaan ilmoittauduin postinumeron mukaan lähimmälle terveysasemalle - tai oikeastaan yleislääkärille (hollanniksi huisarts). Koska minulla ei ole hollantilaista yksityistä sosiaalivakuutusta (jonka otan sitten kun menen töihin), maksoin lääkärikäynnin – Isännän vakuutusyhtiöstä saan rahat jälkikäteen. Lääkäri kirjoitti reseptit suoraan apteekkiin (tässä lähellä on kaksikin), jonka olin valinnut.

Asunto alkaa viimein olla "asuttavassa" kunnossa. Esittelen sitä nyt hieman :-)

 Eteinen (ja linssilude)

Kylppäri (näet ihan oikein, valkoiset matot). Valkoiset puukalusteet kasasin ihan omin käsin.

Käytännöllisinä itseään pitävien hollantilaisten suunnittelema WC:n minilavuaari (isommat kädet eivät muuten mahdu!)

Lopultakin kuvia isoimmasta yksittäisestä projektista eli kaappien kokoamisesta. Välillä kiinnostus oli lopahtaa, mutta mutta... Tulihan siitä valmista.

Lähtökohta - siis pakettien purkamisen jälkeen. Ruotsalaisten logiikkaa kai oli numeroida pakkaukset lopusta alkuun (vasta numero kolmesta löytyivät ensimmäiset osat)?

 

Tässä vaiheessa takana oli jo jonkunkin verran ruuvausta...

Ja kaksi takalevyähän ei sovi yhteen, koska molemmat on leikattu juuri hieman liikaa vinoon?

Mutta valmista siitä tuli silti! Isännän veljen ja vaimonsa antamat lahjat laitoin nuppeihin.

- Emäntä -