olen sanonut itseni irti töistä, siivoillut hiljalleen asuntoa ja kerännyt tietoa.

Helsingin kaupungin tiukkaa linjaa ovat muut ihmetelleet: menettävät hyvän työläisen pakottamalla minut irtisanoutumaan. Olisin saanut työvapaata (virkavapaata) kahdeksi vuodeksi, mutta vain siinä tapauksessa, että työskentelisin toisessa Helsingin kaupungin toimipisteessä. Enpä usko, että sellaisia Rotterdamista löytyy, totesin pomolle. Joten se siitä

Asunnossa riittää siivottavaa *huoh*. Olemme asuneet tässä kolmiossa reilut viisi vuotta. Olen käynyt läpi keittiön kaappien sisällöt ja pyyhkinyt kaikki seinät. Minä nimenomaan, koska Isäntä on kaikki viikot  työmatkoilla, välillä käy kääntymässä kotona... Raahasin kellarivarastosta muutaman kassillisen vaatteita kierrätykseen ja totesin, että mummon perintöverhothan voisi taas ripustaa ikkunoihin!

Tämä oli se helppo osuus - jos nyt pitkäaikaisesta työpaikasta irtaantuminen kenellekään on helppoa (edelleen ajattelen työkavereita ja itseäni "meinä", vaikka ei sellaista enää olekaan...).

Aloitin tiedonkeruun käymällä sanahirviö Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistossa. Sain mukaani kasan tietoa esitteiden muodossa. Yritin päästä myös Alankomaiden suurlähetystöön, mutta kuinka ollakaan, netissä oli väärä aukioloaika... (!)
Samalla matkalla jonotin Työ- ja elinkeinotoimiston Eures-neuvojalle. Sieltä sain parhaat neuvot. Ja minuun käytettiin aikaa, mikä on harvinaista herkkua, vau! Sain tietää esimerkiksi puolen vuoden karenssiajasta maasta toiseen muuttaessa. Tai että ainakin Suomessa vaaditaan työttömyystuen saamiseksi, että on ollut edellisen puolen vuoden aikana mahdollisimman paljon töissä tulomaassaan.

- Emäntä -